Kelan kuntoutuslinjaus tuo karut ajat
Kelan kuntoutuslinjaus tuo karut ajat

Kelan kuntoutuslinjaus tuo karut ajat

Kokemäkeläinen Nina Välimäki, 42, pelkää uusimman Kelan kuntoutuslinjauksen seurausten näkyvän pahana takapakkina vaikeavammaisten arjessa ja jaksamisessa. Näennäissäästö kostautuu myös valtion menoissa esimerkiksi kasvavina terveydenhoitokuluina, avustajapalkkioina ja kuljetuskorvauksina.

– Säännöllinen terapia ja laitoskuntoutus mahdollistavat sen, että tulen toimeen arjessa itsenäisesti, pesen pyykit, laitan ruokaa, pääsen kulkemaan ja hoitamaan omat ja luottamustehtävät. Maksan laskut ja hoidan lainat, kuten kuka tahansa kansalainen.

Avoterapian ja laitoskuntoutuksen merkitys työ ja toimintakykyisenä pysymisessä on perusedellytys. Nyt tätä oikeutta ollaan heikentämässä karulla tavalla.

Kela on ilmoittanut painottavansa kuntoutuspaikkoja kilpailutuksessa 80 prosentilla hintaa ja vain 20 prosentilla laatua.

– Pelkään, että uusi rajaus tietää vaikeita aikoja monelle vaikeavammaiselle. Kuntoutussuhde terapeutin kanssa on pitkäaikainen, luottamus ja tavoitteet täyttävä yhteistyö ovat syntyneet vähitellen, ajan kanssa. Vammaiset ovat osa yhteiskuntaa ja päätökset tukevat tätä jokaisen yksilöllistä oikeutta. Nykyinen päätös sotii periaatetta vastaan.

Nykyisessä linjauksessa ammatilliselle osaamiselle annettiin painoa vain murto-osa.

– Nyt kun avoterapia on kilpailutettu hinta edellä, erityisosaaminen putoaa pelistä. Raha ratkaisee ja halvimman tarjouksen antaneet voittavat.

Ninan – niin kuin monen muunkin – oma luottokuntouttaja karsiutui palveluntuottajista. Riittävät tilat, neurologiseen terapiaan soveltuvat laitteet ja välineet sekä ennen kaikkea innostava ja ammattitaitoinen henkilökunta eivät painaneet vaakakupissa. Tietoa uudesta terapeutista ei ole vielä ilmoitettu.

– On vaara, että markkinoilta putoavat erityisosaajat, kouluttautuneet ammattilaiset kokonaan pois.

Ninan toimintakyvyn tae on säännöllisen viikkoterapian lisäksi laitoskuntoutusjakso kerran vuodessa. Kela kuitenkin omavaltaisesti eväsi kuntoutuksen kolmeksi vuodeksi. Kelan ei tarvitse perustella päätöstään, ja se voi olla täysin suunnitelman vastainen.

Ninan kohdalla päätös oli kohtalokas. Kolmen vuoden laitoskuntoutustauko vei peruskunnon nolliin, sosiaaliset suhteet katkolle ja elämänhalun miinuksen puolella.

– Ilman koiraa olisin varmasti jäänyt sängyn pohjalle enkä enää noussut.

Nina toipui ystävien, sukulaisten, ammattitaitoisen terapeutin ja sittemmin myönnetyn laitoskuntoutusjakson avulla taas toimintakykyiseksi.

– Minut kannattaa pitää kotikuntoisena. Muuten tulen yhteiskunnalle todella kalliiksi, Nina toteaa ironisesti.

Ninalla todettiin skolioosi lapsena, ja hän oli sairaalassa lähes yhtä paljon kuin kotona. Korsettihoidot alkoivat 8-vuotiaana ja selkäleikkaukset seurasivat toistaan. 17-vuotiaana tehty leikkaus johti vammautumiseen.

Leikkauksen jälkeen Nina oli tosi huonona, tarvittiin kaksi ihmistä nostamaan hänet tuoliin, jossa hän jaksoi istua maksimissaan kymmenen minuuttia kerrallaan.

Sairaalasta hänet siirrettiin Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskukseen, nykyiseen Validia Helsinkiin, jossa hän kuntoutui petipotilaasta omatoimiseksi. Kaikki perusasiat liikkumisesta ja pukeutumisesta lähtien piti opetella uudelleen.

AALTO-YLIOPISTON taloustieteen työryhmä teki helmikuussa Kelalle selvitystyön hankintojen suunnittelua varten. Selvitystyössä kuntoutuksen hankintaprosessin kilpailutusta arvioidaan ilman, että siinä huomioidaan kuntoutuksen yksilöllistä ja/tai yhteiskunnallista merkitystä mitenkään.

Kuntoutusta käsitellään selvityksessä tuotteena, johon sovelletaan markkinatalouden periaatteita, harmittelee Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Saksanen.

– Kela on julkisoikeudellinen toimija, jonka tehtävänä on huolehtia ja turvata kansalaisten toimintakykyä ja hyvinvointia. Tästä näkökulmasta tuntuu vieraalta ajatukselta, että kyseinen selvitys on ollut ohjaamassa kilpailutuksen rakentamista.

– Invalidiliitto ei vastusta uusien toimijoiden tulemista kentälle, mutta pelkää sitä, että kilpailutuksen toimintaperiaatteiden muutoksen seuraus vie pohjan jo toimivilta kuntoutuskäytännöiltä. Tämän syksyn kilpailutuksen lopputulos näyttäytyy siten, ettei Kela ole asettanut sittenkään riittävän korkeita lähtötason laatuvaatimuksia.

Kela on varannut oikeuden sopimuskauden jatkamiseen kolme vuoden option ja ilmoittanut käyttävänsä ensimmäisen optiovuoden.

– Invalidiliitto ei näe tätä tarkoituksenmukaisena, koska nyt on nähtävissä kilpailutuksen tuoma epävarmuus kuntoutuksen kentälle niin asiakkaille kuin palveluntuottajille.

Kelan valtuutetut ilmoittivat 21. marraskuuta, että he käynnistävät ulkoisen selvityksen Kelan kuntoutuspalveluiden hankinnasta ja arvioivat terapiapalveluhankintojen kokonaisprosessia. Tämän selvityksen tulosten tulisi olla käytettävissä 5.3.2019.

Lisäksi Kela on käynnistänyt sisäisen selvityksen muun muassa hankintojensa ja kilpailutustensa kehittämiseen liittyen.

Teksti ja kuva Maiju Junko

Jaa uutinen

Kommentoi