Rikastuu, raikastuu ja rohkaistuu
Rikastuu, raikastuu ja rohkaistuu

Rikastuu, raikastuu ja rohkaistuu

Spesian rehtori Tiina Meriläinen ja toimitusjohtaja Miia Sarpolahti ovat uudesta oppilaitoksesta innoissaan.

– Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkoston tiivistämien on jatkunut pitkään, mikä on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön tahtotila. Noin 40 järjestäjää on fuusioitunut viime vuosien aikana. Mekin koimme, että 500 opiskelijan oppilaitos on melko pieni. Yhdistymisen kautta saamme niin sanotusti lisää hartioita tekemiseen, Meriläinen perustelee yhdistymistä.

– Oppilaitokset yhdistämällä vaativan erityistuen saaminen turvataan valtakunnassa jatkossakin, Sarpolahti jatkaa.

Muutos astui voimaan vuoden alussa, mutta se ei juurikaan näy tällä hetkellä opiskelevien arjessa. Oppilaitoksen perustehtävä pysyy samana, samoin kohderyhmä.

– Koulutustarjontakin pysyy samana, ja on mahdollista, että se lisääntyy, Sarpolahti sanoo.

Tällä hetkellä Spesia tarjoaa siis 1100 opiskelijalle 15 eri ammattitutkinnon ohella ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava VALMA-koulutusta ja työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa TELMA-koulutusta.

Fuusion myötä maakunnallinen vastuualue kasvoi merkittävästi. Järjestämisluvassa Spesian velvollisuus on nyt huolehtia kahdeksan maakunnan vaativan erityisen tuen koulutuksesta, kun Validia ja Bovallius toimivat viiden maakunnan alueella.

Opetusta on tarjolla Haminassa, Jyväskylässä, Jämsässä, Järvenpäässä, Kotkassa, Laitilassa, Mikkelissä, Nurmijärvellä, Pieksämäellä, Savonlinnassa, Turussa ja Äänekoskella.

Oppilaitos on nyt osakeyhtiö, kun aiemmin Bovallius ja Validia toimivat säätiönä ja yhdistyksenä.

– Ja tietenkin ilmeemme on muuttunut niin värien, logon kuin sloganin osalta. Puhumme yhdistymisessä kolmesta ärrästä. Ne ovat ”rikastuu, raikastuu ja rohkaistuu”. Näihin sanoihin tiivistyy se, millaisen haluamme tehdä uudesta oppilaitoksesta, Sarpolahti sanoo.

113-vuotiaalla Bovalliuksella ja 70-vuotiaalla Validialla on pitkät perinteet eritystä tukea vaativien opiskelijoiden opettamisessa.

– Ammatillisen koulutuksen reformi tulee muuttamaan ammatillista koulutusta radikaalisti, ja voimavarat yhdistämällä olemme siihen valmiimpia, Meriläinen uskoo.

Fuusio vaikutti luonnollisesti myös organisaatioon. Kaikki työntekijät siirtyivät Spesiaan vanhoina työntekijöinä, mutta erityisesti johtamis- ja esimiesrakenne ovat kokeneet muutoksia.

Kehitystyö jatkuu myös yhdistymisen jälkeen. Spesian kehittämissalkussa on yli miljoonan euron arvosta ulkopuolisia hankkeita ja projekteja.

– Vuoden lopussa saimme taas seitsemän uutta päätöstä, joissa eri viranomaistahot myönsivät Spesialle erillistä rahoitusta hanketoimintoihin perustoiminnan eli koulutustoiminnan lisäksi, Meriläinen kertoo.

Hankkeita tarvitaan, koska Spesialla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa asiantuntija- ja kehittämispalveluita muille ammatillista erityisopetusta tuottaville kouluille.

Sarpolahti ja Meriläinen uskovat, että yhdistymisen suurimmat haasteet löytyvät yhteisten toimintatapojen juurruttamisesta.

– Emme halunneet fuusioitua niin, että toinen vain napsahtaa toisen kylkeen kiinni. Halusimme miettiä Spesialle omat toimintatavat. Tarkastelimme perinpohjaisesti eri osa-alueita niin pedagogisesta kuin hallinnollisesta näkökulmasta ja valitsimme hyvistä parhaat Spesiaan.

Yhdistyminen on tähän mennessä maksanut noin miljoona euroa, ja sitä on rahoitettu opetusministeriöstä saadun rahan turvin.

Ammatillisen koulutuksen reformi herättää Sarpolahdessa ja Meriläisessä kysymyksiä ja myös huolta. Molempia mietityttää se, miten reformi vaikuttaa niihin erityistä tukeva tarvitseviin opiskelijoihin, jotka opiskelevat muualla kuin ammatillisessa erityisoppilaitoksessa.

– Pystyykö enää tavallinen oppilaitos tukemaan sellaisia opiskelijoita, Sarpolahti pohtii.

Meriläinen kertoo, että ammatillisissa erityisoppilaitoksissa opiskelee noin 4500 opiskelijaa. 20 000 erityisen tuen tarpeessa olevaa opiskelee muissa oppilaitoksissa. Aiemmin oppilaitosten saama tuki määrittyi pitkälti sen mukaan, paljonko oppilaitoksessa on opiskelijoita kirjoilla tiettyinä laskentapäivinä.

Reformin myötä rahoituslaskenta muuttuu. Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry:n mukaan rahoitus laskee nimellisarvoltaan alle vuoden 2009 tason. Myös reaaliarvoltaan rahoitus jää 11 prosenttia pienemmäksi kuin vuonna 2009. Opiskelijamäärät ovat kuitenkin kasvaneet yli 16 prosenttia vuoteen 2016 mennessä.

Tutkinnon nopeaa läpäisemistä ja työllistymistä painotetaan tukien jaossa entistä enemmän. Pyrkimyksenä on se, että opiskelijat virtaavat mahdollisimman nopeasti opintojen läpi työelämään tai jatko-opintoihin.

– Miten luokkamuotoisessa opiskelussa tähän saakka pärjännyt erityistukea tarvitseva pärjää jatkossa? Miten hänen tarpeensa tunnistetaan ja pysytään tarjoamaan yksilöllistä tukea, Sarpolahti ja Meriläinen pohtivat.

Varaa ei olisi enää menettää yhtään erityistuen opiskelupaikkaa. Kysyntä ylittää jo nyt tarjonnan: yhtä erityistuen opiskelupaikkaa hakee kaksi opiskelijaa.

– Tarve Spesian kaltaisille oppilaitoksille tulee reformin jälkeen lisääntymään, Sarpolahti arvelee.

Teksti: Mari Mäkinen
Kuva: Timo Porthan ja Mari Mäkinen

Jaa uutinen

Kommentoi