Digitaidot ehkäisevät sähköistä syrjäytymistä
Digitaidot ehkäisevät sähköistä syrjäytymistä

Digitaidot ehkäisevät sähköistä syrjäytymistä

Verkkopankki, verkkokauppa, sähköposti, sosiaalinen media. Youtube, Skype, Facebook, Twitter.

Nuoremmille sukupolville digitaalisuus on osa arkea, eivätkä nykynuoret edes nähneet aikaa ennen internetiä. Vammaisten ikäihmisten kohdalla tilanne on toinen. Moni seniori vaihtoi kyllä lankapuhelimensa kännykkään jo vuosia sitten, mutta älypuhelimiin uppoutuneiden lastenlasten nettimaailma tuntuu usein vielä vieraalta.

– Digitaidot ehkäisevät digitaalista syrjäytymistä, Invalidiliiton koulutussuunnittelija Auli Tynkkynen sanoo.
– Sähköiset palvelut ovat tulleet jäädäkseen, ja jos niitä ei osaa käyttää, moni palvelu voi jäädä kokonaan saamatta. Siksi Invalidiliitto on päättänyt lisätä ikääntyvien jäsentensä rohkaisua digitaitojen oppimiseen.

Digikoulutusta jäsenyhdistyksille

Tänä vuonna Invalidiliitto aloitti hankkeen nimeltä ”Osallisuutta digivertaisneuvonnan avulla”. Hankkeen digikoordinaattoriksi palkattiin helmikuussa Pauli Pyy.

– Tarkoituksenani on kouluttaa ja tukea jäsenyhdistysten digineuvojia. Vastailen digineuvojien ja yhdistysten kysymyksiin ja kokoan materiaalipankkia. Verkotan yhdistyksiä myös alueella jo valmiiksi toimiviin digikoulutustahoihin, esimerkiksi paikallisiin työväenopistoihin.

Oppia vertaisohjaajalta

Paikallisyhdistysten digineuvojille alkaa liitossa juuri uusi koulutusjakso, ja toinen järjestetään syksyllä. Yhteensä paikallisyhdistyksissä toimii noin 20-30 digineuvojaa, joista kevään koulutukseen osallistuu parisenkymmentä.

– Pyrimme rakentamaan digineuvojien verkoston, Tynkkynen sanoo.

– Yhdistykset saivat juuri hankerahaa, jonka avulla niiden toimintaan saadaan digineuvojia varmasti lisää.

Yhdistysten digikoulutuksissa on hyödynnetty myös valmiita koulutuskokonaisuuksia, kuten vertaisohjaajiin perustuvia ”SeniorSurf”- ja ”Verkosta virtaa” -nimisiä hankkeita. Niissä opastettava pääsee oppimaan digitaitoja toisen ikäihmisen kanssa.

– Jäsenet pääsevät kokeilemaan laitteita myös yhdistysten omissa kerhoissa, joiden aihe ei suoranaisesti liity tietotekniikkaan. Silloin oppiminen tapahtuu turvallisesti oman porukan kanssa.

Vammaisia ikäihmisiä innostetaan digikoulutukseen erityisesti hyötynäkökulmasta ja sellaisten asioiden avulla, jotka kiinnostavat heitä jo valmiiksi. Esimerkiksi matkaliput tulevat verkosta ostettuna usein edullisemmiksi, ja vammaisen henkilön arki helpottuu, kun pankkiasiat voi konttorikäynnin sijaan hoitaa kotikoneelta.

– Skypen kautta voi olla yhteydessä lapsenlapsiin tai vanhoihin ystäviin, Pyy jatkaa. – Ja verkosta voi löytyä vaikkapa uusi neulomisohje villasukkiin.

Neuvontaa ja vierihoitoa

Eino Meriläinen aloitti atk-tuutorina Helsingin Invalidien Yhdistyksessä kymmenen vuotta sitten. Silloin sai alkunsa yhdistyksessä edelleen toimiva Delete-kerho. Yhdistyksen jäsenten lisäksi Meriläinen on antanut digineuvontaa myös yhdistyksen toimiston työntekijöille ja avustanut heitä esimerkiksi laitehankinnoissa.

Kun joku yhdistyksen jäsenistä tarvitsee digioppia, Meriläinen sopii ajan yhdistyksen toimistolle ja asettuu asiakkaansa kanssa saman tietokoneen äärelle. Hän kokeekin toimenkuvansa kouluttamisen sijaan enemmän henkilökohtaisena neuvontana ja vierihoitona.

– Etsimme vastauksia asiakasta askarruttaviin kysymyksiin ja kerron sen, mitä tiedän asiasta itse, Meriläinen kertoo.

– Digitaitojen oppiminen vaatii pitkäjänteisyyttä, ja kertaamalla ne jäävät tehokkaimmin mieleen. Siksi käymme samat asiat läpi useita kertoja. Asiakas saa kokeilla aina uudelleen, mihin asti muistaa itse.

Meriläisen mukaan ikäihmiset oppivat digitaitoja hyvin. Moni on työelämässä käyttänyt esimerkiksi kirjoituskonetta, minkä vuoksi tietokoneen näppäimistö tuntuu tutulta.

– Konkreettisten digitaitojen omaksuminen on ikäihmisille yleensä melko helppoa, Meriläinen sanoo.

– Käsitteellisten asioiden hahmottaminen tuo enemmän haastetta. Ikäihmisten on usein vaikea ymmärtää sitä miten, miksi ja missä internet ja esimerkiksi pilvipalvelut toimivat. Käsitteellisemmät digitaidot kun poikkeavat suuresti konekirjoituksesta, jossa kirjoitettavan tekstin näkee edessään paperilla.

Aluksi Meriläinen koulutti ikäihmisiä eniten verkkopankin käyttöön. Nyt monet haluavat tutustua myös sosiaaliseen mediaan.

– Monet haluavat nähdä, millainen se on. He haluavat tavata sosiaalisessa mediassa tuttaviaan ja keskustella siellä heidän kanssaan.

Monet ikäihmiset kokevat Meriläisen mukaan turhaan epävarmuutta tietokoneen käyttämisen suhteen. He saattavat esimerkiksi pelätä painavansa tietokoneesta jotain väärää nappia.

Kuvateksti: Auli Tynkkynen, Pauli Pyy ja Tuija Mäkelä vastaavat Invalidiliiton digikoulutuksissa yhdistysväelle.

Teksti Piritta Porthan
Kuva Timo Porthan

Jaa uutinen

Kommentoi