Työllisyyskokeiluilla työllisyys nousuun?

Sipilän hallitus kannustaa kokeilukulttuuriin myös työttömyyden/työllisyyden hoidossa. Hallitus on nimennyt Maria Kaisa Aulan selvityshenkilöksi, jonka tulee koostaa ehdotuksia työllisyyskokeiluiksi. Aula on kuullut asiasta eri tahoja sekä kerännyt ehdotuksia webropol –kyselyllä.

Voi sanoa, että ei ihan helppo tehtävä. Osallistuin selvityshenkilö Aulan järjestämään tilaisuuteen, jossa oli kuultavana reilu parikymmentä edustajaa erilaisista organisaatioista, jotka edustivat heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Jokaisella oli asiaan oma hyvä näkökulmansa. Ja kuulemistilaisuudessa oli vain murto-osa niistä tahoista, joita selvityshenkilö kuuntelee ennen omaa koostettaan ja ehdotuksiaan hallitukselle.

Näkemyksemme on (ja tähän yhtyivät myös Näkövammaisten liitto, Kuurojen liitto sekä Lihastautiliitto), että vammaisten henkilöiden työllistymisen osalta ei ole tarvetta keksiä pyörää uudestaan. Meillä on olemassa kattava palvelu- ja tukipaletti. Kunhan sen piiriin vaan pääsee ja pystyy hyödyntämään sitä eikä palveluista muodostu ympärille kiristävää verkkoa.

Kaikkia noita pyöreän pöydän keskusteluun osallistuneita tahoja yhdisti näkemys siitä, että tämän maan palvelujen yhteensovittamisessa on ongelmia. Kukin tukemiseen ja palveluiden tuottamiseen osallistuva taho toteuttaa omaa toimintaansa omalla aikataulullaan eivätkä nämä kohtaa palveluja tarvitsevan arjessa yhtäaikaisesti. Yksilön ympärillä oleva palvelutuotannon koneisto on usein jäykkä ja suunnattoman monimutkainen. Toimijoita ja sääntöjä on liikaa. Julkisen vallan toimijoiden toimet eivät sovitu yhteen, vaan ne toimivat rinnakkain, päällekkäin ja usein toisistaan tietämättöminä. Lisäksi valtio budjetoi palkkatukimäärärahoja riittämättömästi, eikä työhönvalmennusta saa kaikki sitä tarvitsevat.

Minkä sitten olisi muututtava, jotta voitaisiin päästä yhdenvertaiseen ja kaikille mahdolliseen työelämään?

Esitämme että,
- Sosiaaliturvan sekä työ- tai yritystulojen yhteensovittamisen on tapahduttava joustavasti (lineaarinen malli).
- Palkkatuki tulee olla mahdollista jatkossakin vammaisille henkiöille – esim. korvamerkittynä tukena.
Toisaalta työolosuhteiden järjestelytukeen suunnattuja rahoja on pystyttävä käyttämään vammaisten henkilöiden työllistymistä edistävästi joustavammin kuin tällä hetkellä.
- Osa-aikatyön ja etätyön mahdollisuuksia on lisättävä (oman työkyvyn mukaisten erilaisten tuntimäärien mahdollistaminen, niin ettei synny tuloloukkua).
- Esteettömyys ja saavutettavuus palveluissa: tämä koskee niin nuorten palveluita (Ohjaamot) kuin TE-palveluita ja yksityisiä palveluntuottajia.
- Kaupunkien on toteutettava vastuullisia hankintoja (hankintalain mukaiset julkiset hankinnat, joihin voidaan asettaa työllistämisehto).
- Pitempiaikaisia, matalan kynnyksen yrityshautomoja/-valmennusta enemmän tukea tarvitseville ammatista valmistuville yrityksen perustajille, esim. saman katon alla jo pidempään toimivien yrittäjien kanssa. Väylä kulkea jonkin aikaa rinnakkain, ja josta sitten on mahdollisuus lähteä omalle tielle.
- Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä on tuettava erillisellä tulonhankkimisvähennyksellä. Määriteltäisiin summa, josta vammaprosentin mukaan (väh. 70%) voisi yrittäjä tehdä verotukseen valtion verotuksen puolelta vähennyksen.

Näistä ajatuksistamme osaa jo edistetään sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeessa Osatyökykyisille tie työelämään.

Maria Kaisa Aulalle esitimme seuraavia kokeiluajatuksia:

1. Kela hakee ilmoittautumisen kautta halukkaat esim. 18-40 -vuotiaat takuueläkettä saavat, jotka haluavat työllistyä. Näiltä henkilöiltä ei leikkaudu Kelan etuus heti, kun ansaintaraja ylittyy. Käytännössä on vaikeaa laskea tehtävää tuntimäärää, kun koko ajan pitää yrittää sovittaa sitä ansaintarajaan. Näille ilmoittautuneille järjestetään myös tarvittava tuki työllistymiseen (työhönvalmennus, työkokeilu, työolosuhteiden järjestely, apuvälineet).
2. Työnantajille selkeä sitoumus siitä, että jos ottavat työntekijän yhteiskunnan tuella töihin, sitoutuvat vastaavasti palkkaamaan työntekijän yhtä pitkäksi aikaa ilman yhteiskunnan tukea. Esim. 6kk tuettuna ja 6 kk työnantajan täysin palkkaamana.
3. Työkokeilu oikein käytettynä toimii ”näytön paikkana” niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Työkokeilun aikana (maksaa sen sitten TE-palvelut tai Kela) työnantaja ja työntekijä voivat yhteen sovittaa työtehtävän vaatimukset ja työntekijän työkyvyn työolosuhteiden mukautuksilla, apuvälineillä, työaikajärjestelyillä ym. Työkokeilun jälkeen mahdollisesti palkkatukijakso, jonka jälkeen työntekijän tuottavuus olisi sillä tasolla, että työnantaja voi hänet palkata normaalilla palkalla. Tämä ei saa kuitenkaan johtaa työkokeilujen hyödyntämiseen vaan työnantajan tulee olla sitoutunut (kts. kohta 2). Työkokeilun ja palkkatukijakson aikana työntekijällä sovitetaan sosiaaliturva ja ansiotulot joustavasti ettei synny tuloloukkua tai tilannetta ettei kannata työllistyä.
4. SANSSi-kortti mahdolliseksi vammaisen nuoren kesätyöllistymisen tukemiseen (siis mahdollisuus SANSSIin ja palkkatukeen vaikka ei ole työtön työnhakija, vammaisuus ja ikä perustana).
5. Yrittämiseen kannustaminen: Yrittämistä suunnitteleva ”kisälliksi” toimivalle yrittäjälle (kannustinloukut pois), yrittäjälle ei kuluja tästä, vaan esim. uudet opit oppilaitoksesta, ”Kisällillä” esim. työttömyysturva takanaan kuten työkokeilussa. Sama ajatus kuin opintojen työvaltaistamisessa, jota jo joissain oppilaitoksissa tällä hetkellä toteutetaan.

Selvityshenkilö työstää esityksensä hallitukselle 22.3. mennessä ja hallitus on luvannut päätöksiä aloitettavista kokeiluista huhtikuun alussa.

Kommentoi